Viikonloppureissu

Pari viikkoa sitten tein lasten kanssa viikonloppureissun Kalajoelle.

Harmi vaan, kun ilmat eivät oikein suosineet.

Sen vuoksi JukuPark ja kiipeilypuistokin jäivät kokematta.

Tytöt kuitenkin tykkäsi juosta hiekkarannalla ja käydä hieman kahlaamassakin vedessä.

Poika oli siihen asti ottanut kotona parin askeleen pyrähdyksiä ilman tukea.

Tuolla rannalla askeleita tulikin hieman enemmän.

Siitä se sitten lähti. Ikää tuolloin pian 10kk.

Tällä hetkellä meillä jo kävellään enemmän kuin kontataan.

Toisen päivän aamunakin tytöt halusivat rannalle varpaita kastelemaan,

vaikka välillä hieman tuli vettä.

Pojan päiväunien jälkeen lähdettiinkin SaniFaniin polskimaan.

Kylpylä oli kyllä hieman huono meidän porukalle.

Iso allas oli melko syvä eikä sinne ollut näkyvyyttä pienten altaasta.

Tyttöjä olisi myös houkutellut ns. virtaava joki, 

mutta yksin sinne eivät uskaltaneet enkä kyllä olisi ehkä päästänytkään.

Kyllähän me siellä kuitenkin reilu tunti saatiin aikaa kulumaan.

Tytöt kuitenkin toivoivat, että mentäisiin joskus koko perheellä,

niin toinen vanhemmista voisi olla pojan kanssa ja toinen katsoa tyttöjen perään.

Illalla vielä ulkoilua ja jätskien syöntiä ennenkuin sadekuuro iski päälle.

Sunnuntaikin avautui sateisena.

Emme oikein keksineet mitään tekemistä,

 joten lähdimmekin ajamaan heti lounaan jälkeen kotiin.

Nyt sitten suunnittelemaan sitä koko perheen reissua.

Kyllähän se itseä hieman helpottaa, kun on toinen aikuinen kaverina.

Toki tytöistä on todella paljon apua,

ja mielellään puuhastelevat pikkuveljenkin kanssa.

Pitkästä aikaa

Heipä hei täältä Varvikostakin pitkästä aikaa!

Miten se elo vaan vie mennessään, ettei oikein mitään tunnu ehtivän.

Itsehän menin tosiaan takaisin töihin toukokuun puolessa välissä.

Niin se vaan äitiyslomakin eteni vauhdilla ja jätkä kasvanut silmissä.

Mies jäi kesäksi kokeilemaan koti-isänä oloa.

Kuulemma ei ole ollut ikävä töihin.

Yllättävän hyvin jätkäkin on sopeutunut äidin poissaoloihin.

Me kun oltiin aikamoisessa symbioosissa ihan loppuun asti.

Siinä vaiheessa kun töistä kotiudun, niin kiire on syliin kova ja minussa kiinni roikutaan.

Vielä kun mennään imetyksellä,

 niin välillä olen kyllä miettinyt että onko ikävä äitiä vai tissejä.

Ehkä molempia.

Vauhdikas pikkumies on edelleen laittanut kodin sisustusta vähän uusiksi.

Kaikkea on saanut nostaa pois mihin vain pienet sormet yltävät.

Ja siis ne pienet sormethan yltävät koko ajan korkeammalla,

ja kun ottaa koroketta niin sillä saa vielä lisää pituutta.

 

Meninpä sitten jättämään tv-tasolle pöytävalaisimen ajatuksella,

 että sehän on niin painava ettei varmasti saa sitä alas.

Ei se sitten niin painava ollutkaan ja olikin eräänä iltana lattialla.

Ja tietysti rikki.

Välillä siis tuntunut, ettei täällä kotona ole edes mitään sisustus-asioita jaettavaksi,

kun mitään ei oikein voi pitää esillä.

Tulipa koettua tämäkin että kaikkiin lapsiin ei tehoa "ei saa koskea"-lause.

Mutta tämä on loppujen lopuksi pieni ajanjakso meidän elämässä.

Varmasti tulee yllättävän pian se aika, kun äidin sisustusjutut saa olla ihan rauhassa.

 

Yhden pienen kesäreissun olen lasten kanssa tehnyt.

Katsotaan jos siitä vaikka saisin postauksen aikaiseksi.

Tyttöjen synttärit häämöttää ihan nurkan takana,

ja niitä saisi alkaa valmistelemaan.

 Heinäkuun puolessa välissä koittaa kesäloma,

ja heti loman alettua lähdetään reissuun.

Jotenkin tuntuu, että niin se tämä kesäkin menee vauhdilla.

Millaisia kesäsuunnitelmia teillä lukijoilla on?

Oletko jo lomalla vai onko se vielä edessäpäin,

vai peräti jo takanapäin?

 

ps. Pientä sisustusjuttua tuli takan päälle vaihdettua jonku aikaa sitten.

Tuli niin kaipuu Gotlantiin, missä kävimme viime kesänä,

että piti ihan kiviä laittaa esille.

Omenapuun kukkia ja arvonnan voittaja

Jonkun aikaa sitten omenapuun oksa koristi kotiamme.
Säännöllisellä veden vaihtamisella vihdoin omenapuunoksa alkoi kukkimaan.
Lapset tietenkin innoissaan kysymään milloin vuorostaan omenat tulee.
Ehkä siihen ei riitä pelkkä veden vaihtaminen.

Olemme saaneet kyllä vetää lähes kaikki sisustusesineet (ja muutakin)
 pikkumiehen ulottumattomiin.
Jotain juttuja olen kuitenkin jättänyt, että voidaan harjoitella mitä
 "ei saa koskea"-lause tarkoittaakaan.
Olemme päässeet siihen vaiheeseen, että lause kyllä ymmärretään
 ja oikeastaan tietyistä jutuistakin tiedetään mikä on kiellettyä aluetta.
Tässä vaiheessa tulee silmiin pieni pilke, hieman voidaan vilkaista näkeekö kukaan,
koskea kiellettyä juttua ja lopulta nauru päälle.

Kaikkea ei kuitenkaan ehdi nähdä ja omenapuun oksaakin saatiin hieman maisteltua.
Ilmeisesti oli kai hyvää, kun sitä ehdittiin maistelemaan useamman kerran.

Ja joo, olen ollut äiti joka on hieman ajatellut,
 että kyllähän nyt jokainen lapsi oppii mihin saa koskea ja mihin ei.
 Lasten vuoksi ei tarvitse tavaroita nostella ylemmäksi jne.
Jokainen kolme lastani on erilaisia ja esikoisesta tähän kuopukseen vauhti on kiihtynyt.
Pikkumies, nyt 8kk, ehtii joka paikkaan ja löytää kaiken.
Ketterästi muuten kävellään vitran rar-keinun kanssa ja keittiössä vaihdetaan artekin tuoliin,
tai sitten toisinpäin. Äidin sisustuskaveri siis kun huonekalutkin vaihtaa paikkaansa.
Design siis kelpaa vaikka kävelyn tueksi.

Blogissani ollut Anna-Mari Westin tuotteiden arvonta on päättynyt jo tovi sitten.
En suinkaan ole tätä unohtanut, mutta..

Vihdoin ja viimein kuitenkin arvontakone käynnistyi.

Kiitoksia kaikille osallistujille

ja erityiskiitos Anna-Mari Westille, joka lahjoitti arvontapaketin!

Arpoja tuli yhteensä 36.

Random org arpoi voittonumeroksi

numero 8, joka osui Sanna Ukonaholle.

 "Kahdella arvalla mukaan ja ruusut ottaisin. Nämä on kyllä aivan ihania tuotteita ❤️"

Laittaisitko minulle sähköpostiin kotihiirivarvikossa@gmail.com
 yhteystietosi, niin saisin paketin matkaan.

Onnea voittajalle!

Äitienpäivänä

AURINKOISTA ÄITIENPÄIVÄÄ! ♥

 Aamulla sain perinteisesti odotella sängyssä herätystä.

Lopulta kun keittiössä oli kaikki valmista,

tuli lapset ja mies herättämään.

Ihanat lahjat sain jälleen kerran minun rakkailta! <3

On kyllä etuoikeutettu olla Äiti.

Saan olla kiitollinen, että minulla on kolme lasta.

Oikeastaan vähän ihmeitä kaikki.

Onneksi minulla on teidät lapseni.

ps. En ole unohtanut mennyttä arvontaa.

Arvontakone laulaa alkuviikosta, joten olkaapa kuulolla.

Palkintohylly lastenhuoneessa

 Heipähei taas pitkästä aikaa.

Nyt päätyi blogin puolellekin kuvat pienemmän neidin palkintohyllystä.

Onhan se jo tovin ollut seinällä, mutta se kiire...

 Oikeastaan minulla ei paljon ollut osaa ja arpaa tämän valinnan suhteen.

Jotain hyllyä oltiin jo yhdessä mietitty.

 Vaikeutta toi se että täytyi olla joku systeemi 

miten mitallitkin sai hyvin esille.

Ikeassa käydessä neiti tämän itse bongasi ja se oli sitten siinä.

Muutama mini frisbeegolf kiekkokin on päässyt hyllyn päälle.

 Hieman kun eräs perheenjäsen pyörii noissa hommissa.

Viikonloppuna minulla onkin kivaa tiedossa.

Huomenna pääsemme mieheni kanssa kahdestaan leffaan,

kun ystäväni/pojan kummitäti ottaa pojan hoitoon,

tai varmaan heille tytötkin menevät.

Viimeksi olemme käyneet kaksin jossain joskus ennen pojan syntymää,

eli onhan siitä jonkun verran aikaa (poika tänään 8kk).

Yksinkään en paljon mihinkään pääse,

mutta lauantaina menen ystäväni kanssa teatteriin.
Tuntuu, että nyt on alkanut kalenteri täyttymään treffeistä
 kun alkaa olemaan viimeisiä kotiäiti viikkoja.
Työ alkaa olemaan jo kovasti mielessä,
ja hieman jännitystäkin että muistaako sitä vielä kaikkea.

Ps.

Käykäähän osallistumassa arvontaan,

mikä on menossa blogissani ---> klik

Anna-Mari West ihanat tuotteet + arvonta

Milloin viimeksi sinulla on tullut lähetettyä ystävälle tai tuttavalle tervehdys postin mukana?
Harmi, kun tällaisen postin lähettäminen on hieman jäänyt.
Jospa kauniit kortit innostaisivat ihmisiä yllättämään toisia postin mukana.

Anna-Mari Westin kortit ovat jo kauan ihastuttaneet minua.

Blogissani onkin aina välillä näitä kortteja näkynyt, 

kun kauppareissuilla on sattunut lähtemään mukaan kotiin piristykseksi.

Miten joku yksinkertainen asia on saatu vangittua kuvaan kivan näköiseksi?

Esimerkiksi alimmassa kuvassa olevat lankarullat.

Korttien lisäksi löytyy muistikirjoja, julisteita, lahjakirjoja,

magneettituotteita, muistilappuneliöitä,
kalentereita, kirjepapereita, lahjakasseja.

Kaikki tuotteet löydät täältä. Verkkokaupan toimituskulut ovat ilmaiset.
Voit seurata Anna-Mari Westiä myös facebookissa.
Siellä onkin nyt nähtävillä millainen kortti on valmistunut tulevaa äitienpäiväää ajatellen.

Instagramissa jo eräs päivä vihjailin, että posti toi mukavan paketin.
Pääsin tekemään Anna-Marin kanssa blogiyhteistyötä.

Osa tästä paketista kuuluukin, jollekin teistä.

Laitetaan siis arvontaa käyntiin.

 Arvonnan voittaja saa kymmenen Anna-Mari Westin korttia ja muistikirjan.

Kerro kommenttikenttään kumman muistikirjan haluaisit, ruusut vai lankarullat.

Arvonnan säännöt:

1 ARPA: kerrot tämän postauksen kommenttikenttään,

kumman muistikirjoista haluaisit

2 ARPA: olet lukija/liityt lukijaksi ja kerrot kumman muistikirjoista haluaisit.

Anonyymit muistakaa jättää tunnistettava nimimerkki.

Laittakaa kommentin yhteyteen sähköpostiosoite, 

jos teillä ei ole blogia mistä teidät tavoittaa.

Arvonta alkaa nyt ja päättyy 26.4.-16

ONNEA ARVONTAAN!

Blogiyhteistyössä Anna-Mari West

Hedelmäsmoothie

Tykkään todella paljon Frooshin smoothieista.

Suortuva-blogin Nanni kirjoitti vasta itse tehdystä samantapaisesta smoothiesta,

minkä ohjeen oli Frooshin pullon kyljestä napannut.

Tuli kyllä olo, että tuota on tehtävä.

Mahtava vitamiinipomppi.

 Miksi en ole edes aikaisemmin asiaa hoksannut,

että aina pitäisi tehdä maitopohjainen smoothie.

 Hieman kuitenkin Nannin ohjetta muutin.

Minun smoothieen tuli

3 omenaa

2 appelsiinia

puolikas banaani

puolikas lime

1 mango

hieman appelsiini-verigreippitäysmehua

Kaikki vain blenderillä sekaisin ja mehua sekaan sen verran että oli juotavaa.

Ennen mehun laittamista otin smoothieta meidän 7kk ikäiselle vauvalle.

Poika tykkää paljon kaupan hedelmäsoseista,

mutta tätä syödessään tuli kunnon maiskutus.

Tänään voisi tehdä smoothien mihin tulee appelsiinia, päärynää, omenaa ja mangoa.

Aurinkoa sisältäpäin, kun muuten näyttää taas olevan harmaa päivä.

MUKAVAA VIIKONLOPPUA!

Ripaus vaaleanpunaista

ILOA HUHTIKUUHUN!

Kevään myötä sohva sai uudet sohvatyynyt.

Tällä kertaa ripauksella vaaleanpunaista.

Mistähän minuun iski?

Tyynyn väriä valitessa pohdin,

 ettei tämä(kään) väri ole varmaan ensimmäisenä miesten mieleen.
Ja kuinkahan moni vaimo kysyy sisustusmielipiteitä mieheltänsä.
Täytyy myöntää, että allekirjoittanut harvemmin.
Ainoastaan isommat jutut päätetään yhdessä,
ja silloinkin joku päättää aina sen ns. kaapin paikan.

Toisaalta mieheni ei luultavasti edes välitä minkälaiset tyynyt sohvalla on,
kunhan on jotain mihin päänsä painaa.
(ja siinä vaiheessa joku huutaa älä sotke, pilaa, laita läjään mun tyynyjä) 

Juu, ei ole kuulunut mitään sanaa uusista tyynystä.
Mutta meidän 10-vuotias esiteini, joka ei yleensä myös mitään huomaa,
laittoikin merkille että jotain on muuttunut.
"Siis yök, siis Miks Vaaleanpunaista!?" 

Äiti nyt välillä haluaa vähän hempeillä. 

Pääsiäinen

HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ! 

Täällä Varvikossa pääsiäinen ei kauheasti erotu normaalista arjesta.

Koristeenakin vain oksia ja tulppaaneita (joita ollut muulloinkin).

Suklaata toki tulee syötyä normaalia enemmän.

Nytkin eletään ns. normaalia päivää.

Mies on kellon ympäri töissä ja itse lasten kanssa päivän keskenään.

Vuorotyöläisinä nämä kalenteripyhät ei aina oikein tunnu miltään.

Tunnistaako kukaan muu samanlaista fiilistä?

Somesta katsottuna monilla pääsiäsen aika tuntuu olevan kuin juhlaa.

Mut nyt mä taidan lähteä jatkaan pyykkihommia.

Kohta meidän arki muuttuu hetken lomaksi.

Operaatio saada pyykkikori tyhjäksi

ja hieman voisi jo laukkuja pakata.

Pientä juhlaa

Viime viikolla juhlimme toisen tyttömme nimipäivää.

Pieni muistaminen nimipäivänä on tullut tavaksi,

kun tytöt jakavat syntymäpäiväjuhlan.

 Tyttö ei ole niin herkkujen (paitsi keksien) ystävä.

Yritin sitten miettiä, mikä kakku olisi myös sankarin mieleen.

Kinuskikissan sivulla törmäsin tähän mokkapalakakkuun.
Kiva uusi versio tästä klassikko herkusta.
Mielestämme ei kuitenkaan voita sitä ihan perinteistä mokkapalaa.

Kuvissa vilahtaa myös Aarikan kynttilänjalka minkä voitin MadeinKoti-blogista.
Aarikan kynttilänjalkoja olenkin tovin ihaillut.
Todella mieluinen voitto siis oli.

 

Palmusunnuntai

AURINKOISTA PALMUSUNNUNTAITA!

Onko käynyt pieniä virpojia oven takana?

Täällä herättiin aamulla tohinaan, kun viimein koitti virpomispäivä.

Noitien sijaan meiltä lähtikin matkaan kaksi pupua omien kavereidensa kanssa.

Tytöt kun olivat saaneet päähänsä etteivät noidiksi pukeudu.

Itse vähän ajatusta vastaan, että virpomispäivänä alkanut tulemaan muitakin kuin noitia,

mutta siitä huolimatta annoin tytöille luvan.

Tai oikeastaan en jaksanut alkaa vääntämään asiasta.

Nyt on sitten kotiuduttu herkkukasan kanssa.

Kunhan pienin herää, niin lähdemme vielä virpomaan mummulle ja papalle.

Lasten taidetta

Meillä on jonkun aikaa ollut olohuoneessa pieni taidenäyttely.

Olohuoneen tasolle on löytänyt esikoisen kaksi taulua

ja pienemmältä tytöltä myös yksi.

Lisäksi peikonlehden luona tähyilee esikoisen pöllö.

 Lapsillehan on tärkeää että työt pääsevät esille,

ja tottakai sitä äitinäkin on ylpeä lastensa töistä.

Kuitenkin sitä kaipaa sisustuksen suhteen aina välillä jotain pientä muutosta.

Piirrustukset ovat siinä mielessä hyviä, 

että ne saa aika kätevästi talteen.

Meillä kyllä piirretään niiiin paljon,

että suurinosa on kyllä mennyt roskiin 

ja ainoastaan ne parhaimmat säilytetty.

Entä sitten isommat työt.

Mihin ne laittaa.

Onko teillä tallessa lastenne töitä ja miten niitä säilytätte?

Ja siis ainakin vielä on saanut tv-tasolla olla kaikki paikoillaan.

Tuota vanhempaa tv-tasoa poika heiluttelee siihen malliin,

 että "ei saa" lausetta ollaan yritetty alkaa jo opettelemaan. 

Kauhistuttaa milloin saa kukan päällensä.

Oon muka auton laittanut eteen, jos vähän estäisi,

mutta kätevästihän tuo jo laitetaan pois edestä.

Jos hakisi kahvikupposen ja alkaisi pienelle blogikierrokselle.

Poika päätti puoli viideltä aamulla yöllä, että nyt olisi aika herätä.

Liekö syynä myös mies, joka hieman kolisteli keittiössä töistä tullessaan.

(Huomenaamulla saa kyllä vain hiljaa hiipiä. Ei kiitos toista yhtä aikaista herätystä)

Nyt poika menikin sitten pienille unille, 

mutta eipä sitä itse enää saa unta.

Onneksi taas tuo aurinko paistaa,

niin sen avulla jaksaa hieman paremmin.

IHANAA LAUANTAITA!

Kevättä

Ah, mitkä ihanat ilmat eilen ja tänään.
Niin kevättä ilmassa.

Mulla on muuten joskus tosi vaikeeta keksiä otsikoita,
jos kuvina on vaan sekalaisia otoksia niinkuin tässä.
Mutta olkoon tämän punainen lanka se kevät ja arjen pienet ilot.

Jätkästä huomaa kuinka jotenkin tykkää auringonpaisteesta.

Liekö siis äitiinsä siinä tullut.

Yhtä aurinkoa on tämä meidän jätkäkin!

Kissa eilen ihmetteli pientä perhosta ikkunalla.

Olipas hetken jotakin puuhaa.

Ja hieman on jo tullut uutta tekstiiliä sohvan nurkalle.
Ihan tulee mieleen auringonsäteet mieleen kuviosta.

Ja vielä lopuksi:
katsokaa, mitä jätkä 6,5 kk on oppinut.

Eikä tietenkään kolhuilta vältytä.

AURINGONSÄTEITÄ PÄIVÄÄSI! ♥

Isännän paikka

Kun pikkuisännällä tuli 6kk mittariin kolme viikkoa sitten,

 luovuttiin TrippTrapin newborn kaukalosta ja alettiin istumaan.

Kaukalossa oleminen alkoikin olemaan aikamoista taistelua,

kun missään vauva-asennossa ei viihdytä.

Nyt isäntä on oikein tyytyväinen pöydän kunkkuna.

Joululahjaksi jo ostettiin pojalle uudet pehmusteet syöttötuoliin.

Enpä sitten pakettia silloin ajoissa tutkinut ja 

pehmusteet eivät olleetkaan helposti pyyhittävät niinkuin oli tarkoitus ostaa.

Eli eivät oikein käytännöllisiä vauvan kanssa.

Hieman nyt petyin TrippTrappiin siinä suhteessa, että kun tuotteita kehitetään uusiksi,

niin vanhat eivät näytä sopivan enää hyvin uusien kanssa.

Tuolihan meillä on ostettu jo 2006 esikoiselle.

Silloin ei ollut vielä erillistä vauvasettiä, 

eli erillistä korkeaa selkänojaa.

Tämä ostettiin 2008 nuoremmalle tytölle.

Nykyään tuo setti on edelleen muutettu,

ja etukaarikin on muovinen.

Mikä on kyllä todella hyvä, sillä onhan se helpompi puhdistaa.

Lisäksi tuo nahkainen remmi on kyllä huono.

Ilmeisesti tuo uudempi vauvasetti on kuitenkin hieman erikokoinen,

sillä nykyiset pehmusteet on hieman liian isoja vanhan kanssa.

Joka kerta kun poikaa laittaa tai ottaa pois istuimesta selkänojan pehmuste lähtee irti.

Aika on tehnyt tehtävänsä ja tuolista värikin hieman muuttunut.

Turvakaari on hieman erivärinen.

Siinä mielessä ollaan kyllä oltu TrippTrappiin tyytyväisiä,

että se on todellakin pitkäikäinen.

Meillähän tuoli on ollut jatkuvassa käytössä siitä asti,

kun esikoinen sitä aikoinaan aloitti käyttämään.

Nuorempi tyttö siirtyi tavalliseen keittiöntuoliin,

vasta viime kesänä kun vauva syntyi.

Pöytätabletiksi pöydän isäntä sai KG Designin Rally-tabletin.

Itselläni oli kai liian ruusuinen kuva kuinka tämä pysyisi hyvin pöydässä.

Yleensä auto menee suuta kohti ja lopulta se heitetään lattialle.

Hienoa pöytätabletissa on se kuinka sen saa hyvin pestyä puhtaaksi.

Kun poika alkaa itse syömään, niin lautanen myös pysyy hyvin silikonisen alustan päällä.

 

Ristiäislahjaksi poika sai oman muumiastiaston.

Tässä hyvä lahjavinkki kastelahjaksi.

Ei juuri sillä hetkellä vielä ajankohtainen,

mutta hetkessä sekin aika koittaa.

Tästä iloa pitkään ja lisäksi tarpeellinen.

Ja hyvin on soseet maistuneet pojalle.

Ruokahalu on kyllä jotain aivan erilaista, mitä tytöillä aikoinaan.

Liebster Award-haaste

Viime vuoden puolella jo sain tämän haasteen blogista Elämää tuomipellon laidalla.

Katsotaan, mitä saan vastattua.

1. Mitä blogisi merkitsee sinulle?

harrastusta, omaa juttua, irtautumista,
hyvää mieltä

2. Missä näet itsesi kymmenen vuoden päästä?

Täällä samassa paikassa vanhempana ja ryppyisempänä!

Ajatella, esikoinen silloin jo kohta 20-vuotias.

Minähän voisin olla vaikka jo mummu. Eiiii!

3. Sisustushaaveesi tällä hetkellä?

Oijoi, niitähän riittää mutta rahaa ei.
Tällä hetkellä olohuoneen pöydän uusiminen on ollut kovasti mielessä.
Siitä suurin haaveeni on Normann Copenhagen Tablo.
Aijai, kun se olisi kiva!

4. Aiotko tehdä uudenvuodenlupausta?

En

5. Mistä arkipäiväsi koostuvat eli millainen on päivärytmisi?

Tällä hetkellä oma rytmini menee paljon lasten mukaisesti.

Aamulla herätän tytöt kouluun.
Vielä jonku aikaa sitten pienimies nukkui siihen aikaan,
mutta nykyään herää jo aikaisemmin.
Aamupuuron keittämistä ja itsellä kahvin juontia.
Vauvan kanssa touhuamista ja kotihommia.
Lounaan lämmittäminen pikkumiehelle,
jonka jälkeen päiväunet.
Tällöin yleensä käyn itse lenkillä.
Mahdollisesti saan naapurin rouvasta lenkkeilyseuraa,
jos vauvoilla rytmi samanlainen.

Silloin yleensä onkin jo ekaluokkalainen ehtinyt kotiin.

Sitten ruoan laittamista.

Illasta mahdollisesti tyttöjen harrastuksiin kuskaamista.

Lasten kanssa touhuilua ja iltahommat.

Tytöillä alkaa iltajutut klo 19.

Puol ysi heidän täytyisi olla sängyssä.

Usko tai älä, mutta niihin iltahommiin menee se 1,5 tuntia!

Kun kaikki lapset mahdollisesti ovat sammuneet klo 22 mennessä, 

on sitä itsekin niin väsynyt että silmät kiinni ja pää tyynyyn.

Valmiina yöllisiin herätyksiin ja seuraavaan päivään.

6. Suurin sisustusmokasi?

En kyllä tiedä onko mitään varsinaisia mokia tapahtunut.
Välillä on vain maku muuttunut, ja nytkin kotona muuttaisi
vaikka ja mitä kun vaan olisi mahdollista.

7. Mitä muita sosiaalisen median kanavia käytät kuin blogia?

Facebook, instagram

8. Paras matkailumuistosi?

Jokaisesta matkasta on jäänyt mukavat muistot.
Sanotaan vaikka, että erityisesti jäänyt mieleen
 mieheni ja minun autoreissu Ruotsin ja Tanskan kautta Etelä-Saksaan ja takaisin.
Lähdettiin reissuun etukäteen kauheasti suunnittelematta missä leirintäalueilla yövytään jne.
Ainoastaan Nurnbergista varattiin hotellihuone muutamaksi yöksi.
Paikalle päästyään hotelli osottautui aivan kauheaksi.
Siellä oli todella likaista, haisi pahalle jne.
Petivaatteet näytti siltä ettei niitä olisi edellisen käyttäjien jälkeen vaihdettu.
Saatiinkin sanottua meidän yöpyminen irti ja vaihdettiin majapaikkaa leirintäalueelle,
jossa oli parempaa ja kaikenlisäksi halvempaa.
Tuosta reissusta on jäänyt mieleen se jonkinlainen vapauden tunne.
Ei me nytkään aina tarkkaan kaikkea suunnitella,
mutta kyllä lasten kanssa tietysti mennään kuitenkin erillätyylillä.
Kiva olisi lastenkin kanssa käydä autoreissulla tuolla jossain keski-euroopan tienoilla.

9. Miten kuljet työmatkasi?

Omalla autolla

10. Toiveesi joulupukilta?

Pienen toiveen joulupukille esitin Marimekon astioista,
ja se toive toteutettiin.
En kuitenkaan koe että aikuisena tarvitsisin lahjoja.
Kyllä se nykyään on vaan niin, että joulu tulee jostain muusta.
Kyllä äidin sydäntä lämmitti, kun huomasi lapsen silmien palon,
 kun viimein joulupukin säkistä nostettiin paketti mikä oli just sen mallinen kuin ykköslahjatoive.

11. Terveiset lukijoillesi?

Kiitos että olette siellä!
Kaikki aikanaan lähti liikkeelle, kun halusi vaan tehdä jotain.
Saada itselleen hyvää mieltä.
Nyt voin rehellisesti sanoa, että en varmaan olisi jaksanut tätä näin kauan ilman teitä lukijoita.
Puuro on hyvää ilman suolaakin, mutta parempaa suolan kanssa.
Näin myös blogi on itselleni parempi teidän lukijoiden ansiosta!

Mielellään aina kuulisin teiltä palautetta ja ehdotuksia.
Risuja, mahdollisia ruusuja.
Mistä toivoisitte minun kirjoittavan?
Ihanaa, että olette siellä.
Kiitos paljon! ♥